Suomalainen työllisyys on viime vuosina kärsinyt vakavista haasteista, ja vapaaehtoinen työvoima on viime vuosina yhä tärkeä osa ratkaisuja. Vuonna 2023 yli 1,2 miljoonaa henkilöä työskenteli vapaaehtoisena, mikä vastaa noin 26 prosenttia työikäisistä. Tämän määrän kasvu on ollut merkittävä, sillä vuonna 2018 vastaava luku oli vain 22 prosenttia. Vapaaehtoinen työ on erityisesti vaikeasti työllistyvien ryhmien, kuten pitkäaikaisesti työttömien, nuorten ja vanhusten tärkeä väylä uuteen työhön.
Suomalainen vapaaehtoisvoima on vahvasti yhteisöllistä ja paikallista toimintaa. Esimerkiksi Lapin alueella vapaaehtoiset ovat olleet keskeisiä järjestämässä paikallisia tapahtumia, kuten hyväntekeväisyysmaratoja ja koulutustilaisuuksia. Lapin vapaaehtoisjärjestö tämä linkki on yhdistänyt yli 1 500 vapaaehtoista, jotka järjestävät vuosittain yli 200 tapahtumaa ja tukevat paikallisia yhteiskunnallisia projekteja. Tällainen paikallinen toiminta korostaa myös yhteisöllisyyttä ja vahvistaa yhteisön kyvää vastata paikallisiin haasteisiin.
Vapaaehtoistyön merkitys on myös taloudellisesti merkittävä. Vuonna 2022 vapaaehtoistyön arvo arvioitiin noin 1,3 miljardia euroa, mikä vastaa noin 1,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Vaikka vapaaehtoistyö ei korvata palkattua työtä, se täydentää sitä ja mahdollistaa monia palveluja, jotka palkattu työvoima ei pystyisi kattamaan. Esimerkiksi perheiden tukeminen ja koulutuksen järjestäminen ovat alueilla, joissa palkattua työtä on vähän, vapaaehtoistyö on olennainen osa yhteiskunnan toimintaa.
Vapaaehtoistyön kannattavuutta on kuitenkin vaikea mitata tarkasti, sillä sen vaikutukset ovat moniarvoisia. Tutkimusten mukaan vapaaehtoistyö vähentää yksilön työttömyysriskiä ja parantaa työllistymismahdollisuuksia. Esimerkiksi nuorten työllistyminen on parantunut huomattavasti, kun he ovat osallistuneet vapaaehtoistyöhön. Vuonna 2023 yli 40 prosenttia nuorista, jotka olivat osallistuneet vapaaehtoistyöhön, löysi työpaikan vuoden kuluessa.
On kuitenkin tärkeää huomata, että vapaaehtoistyön haasteet ovat monipuolisia. Yksi suurin haaste on vapaaehtoisten riittämättömät palkkiot ja työolot. Vapaaehtoiset eivät saa palkkaa, ja heidän työajansa voi olla epävirallista, mikä lisää epävarmuutta. Lisäksi vapaaehtoistyön organisointi ja tukeminen vaativat vahvaa yhteistyötä eri tahojen välillä, kuten paikallisten kuntien, järjestöjen ja työllistymiskeskusten kanssa.
Suomen hallitus on viime vuosina panostanut vapaaehtoistyön tukemiseen. Vuonna 2023 julkaistiin uusi strategia, joka vahvistaa vapaaehtoistyön roolia työllisyysmarkkinoilla. Strategian tavoitteena on lisätä vapaaehtoistyön osallistumista 30 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tämän saavuttamiseksi on tarpeen kehittää vapaaehtoisten koulutusta, työolojen turvaamista sekä tukemista eri järjestöjen ja kuntien välisessä yhteistyössä.
Vapaaehtoistyö on siis tärkeä osa suomalaisen työllisyysmarkkinoiden toimintaa. Se tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia uuden työn löytämiselle ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Lisäksi se täydentää palkattua työtä ja mahdollistaa alueilla, joissa palkattua työtä on vähän, monia hyödyllisiä palveluja. Tärkeää on kuitenkin edistää vapaaehtoistyön kannattavuutta ja turvata vapaaehtoisten työolot ja palkkiot.
- Vuonna 2023 yli 1,2 miljoonaa henkilöä työskenteli vapaaehtoisena, mikä vastaa noin 26 prosenttia työikäisistä.
- Lapin vapaaehtoisjärjestö Lanista yhdisti yli 1 500 vapaaehtoista, jotka järjestivät vuosittain yli 200 tapahtumaa.
- Vapaaehtoistyön arvo arvioitiin vuonna 2022 noin 1,3 miljardia euroa, mikä vastaa 1,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.
- Vuonna 2023 yli 40 prosenttia nuorista, jotka olivat osallistuneet vapaaehtoistyöhön, löysi työpaikan vuoden kuluessa.
- Vapaaehtoistyön strategia tavoittelee 30 prosentin lisäystä vapaaehtoisten osallistumiseen vuoteen 2030 mennessä.
